Yrjö-Koskisen yhtiö sai rakennusluvan taloon tehtäville muutoksille jo pari vuotta sitten, mutta tarkentava lupa on uunituore. Se sallii tilojen jakamisen 11 huoneistoksi. Niistä yksi tulee toimistokäyttöön, muut asunnoiksi.
– Päätän lopullisesti talvella, vuokrataanko vai myydäänkö asunnot, todennäköisesti vuokrataan.
Perusremonttia on tehty pikkuhiljaa muutama vuosi. Valmiina on kuusi asuntoa, jotka otetaan käyttöön jo ennen loppujen valmistumista. Museovirastoa miellytti alkuperäisten hirsiseinien ja uunien säilyttäminen.
Yksi ”edustustyyppinen” asunto
Rakennettua kerrosalaa talossa on 694 neliötä. Asuntojen koko vaihtelee 20 neliömetristä peräti 153:een.
– Halusin, että siihen tulisi yksi edustustyyppinen asunto. Muuten mennään rakennuksen ehdoilla, eli olemassa oleviin hirsiseiniin ei kajota.
Museoviraston lausunnon mukaan suunnitelma on rakennussuojelun tavoitteen mukainen, koska uudet toiminnot on sijoitettu olevia tiloja hyödyntäen ja myös uunit on pääosin säilytetty. Suomenkasarmi on valtioneuvoston päätöksen mukaisesti valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Tämä merkitsee, ettei siellä olevia rakennuksia saa purkaa tai muuttaa niin, että alueen historiallinen tai rakennustaiteellinen arvo heikkenee. Tämänkään rakennuksen julkisivuun ei tehdä muutoksia.
Myös katselmuksen talossa tehnyt Hämeenlinnan kaupunginmuseo pitää erittäin tärkeänä, että rakennuksen alkuperäiset rakennusosat ja materiaalit säilyvät mahdollisimman hyvin. Noin 35-neliöinen lasiveranta 1890-luvulta on tuttu näky Eureninkadulla kulkijoille.
Hyvin säilynyt muutoksista huolimatta
Tuleva asuintalo on yksi yhdeksästä jäljellä olevasta kasarmialueen ensimmäisen rakennusvaiheen (1882–83) rakennuksesta. Se valmistui alunperin upseerien asuinrakennukseksi, jossa oli kaksi asuntoa. Myöhemmin asuntoja oli viisi. Upseeriston asuintalot sijoitettiin aikoinaan alueen itäreunaan riviin, puistomaiseen ympäristöön. Käytössä talo ei ole ollut viime vuosikymmen puolenvälin jälkeen, jolloin toimintansa päätti 1950-luvulla aloittanut päiväkoti.
Rakennus on kokenut monia muutoksia, mutta alueen edellisen omistajan eli Senaatti-kiinteistöjen teettämässä rakennushistoriaselvityksessä sitä luonnehdittiin erittäin hyvin säilyneeksi. Esimerkiksi 80-luvun lopulla kaupunki muutti väliseiniä, teki portaaseen vaunuvaraston ja ullakolle konehuoneen.
– Talo on aikoinaan saanut aika rajun käsittelyn, kun siellä oli laitostoimintaa, laitoskeittiöineen. Ilmanvaihtosysteemit olivat myös ylisuuria. Purimme kaikki ne pois, Yrjö-Koskinen kertoo.
Vastapäiseen kauppakeskus Goodmanin karuun seinään Yrjö-Koskinen toivoo taidetta. Aiempi muutos on koko talolle kaupungin suuntaan ilmeen antava lasinen veranta, joka lisättiin vuonna 1891. Isolta kuistilta näkyy Goodmanin karu seinä.
– Suostuisikohan kauppakeskuksen omistaja maalauttamaan seinään jonkin maiseman, Yrjö-Koskinen pohtii vain puoliksi leikillään.
Riihimäellä, jossa Yrjö-Koskisella on myös paljon kiinteistöomistuksia, hän antoi juuri joulukuussa luvan tehdä ensi kesänä ympäristötaidetta omistamansa rakennuksen seinään.
Puutaloja ei vain asunnoiksi
Yrjö-Koskinen on jo korjauttanut osan Suomenkasarmin puutaloista. Kaikki niihin aiemmin tehdyt asunnot on vuokrattu. Rakennuslupa on saatu myös nyt työn alla olevan talon eteläpuolella sijaitsevaan, noin puolet pienempään puutaloon, jossa on viimeksi ollut toimistoja ja joka on nyt vain varastona. Kaikissa puutaloissa ei ole asuntoja, vaan erilaisia palveluyrityksiä. Esimerkiksi Kerhoravintola Seiska toimii yhä. Palveluita Yrjö-Koskinen kaipaa alueelle vielä hiukan lisääkin, mutta on tyytyväinen alueen tähänastiseen kehitykseen.
– Asunnoilla on hyvä menekki, mutta toisaalta haluan, että alueella on muutakin toimintaa. Jos katsoo asukkaiden ikärakennetta, voi sanoa, että tämä on ”nuorisoläikkä” kaupungin keskustassa. HäSa
26.12.2020 17:30 Veli-Matti Virtanen, HäSa